Mimmu In Memoriam

Mimmun muistoksi löysin seuraavan runon, joka on muistosanoiksi todella hieno eikä vähiten siksi, kun siinä tilaisuudessa pakkaa ääni sortumaan, niin runon voi oikeastaan lopettaa jo parin lauseen jälkeen, eikä sen sanoma juurikaan muutu. Jaan sen nyt kaikille tässä:

Jossain kirkkauden maassa kuljen.
Taakka harteita ei paina,
se on poissa.
Kukkaportin avaan, suljen.
Hengittelen ilmaa
kevyttä kuin tuuli.
Joka puu on ystäväni
hymyhuuli.
Itkenkö?
Enhän toki
ihanassa maassa.

Einari Vuorela